Katselin tässä päivänä jonakin Kymppi-uutisten juhlalähetystä ja ei voi kuin hämmästellä ihmisten, lavasteiden, värien ja kuvakulmien muutosta - jopa vuoden 2000 uutiset näyttää aivan aataminaikaisilta!
Mitäs muuta eloon kuuluu? Tässä painiskellut työkiireen ja tyhjän kodin yhteisvaikutuksen alaisena. Tuntuu kuin kotona odottaisivat päivä päivältä kumisevammat seinät, joiden hiljaisuutta vain pattereiden sirinä (todella ärsyttävää!) häiritsee. Tätä ei tule tulkita masentuneen hätähuutona, vaan ihan täydellisen tylsänä faktana.
Sitä vastoin lähestyvää kolmenkympin virtsanpylvästä lievittää onneksi venäläisen koulun kaiffari-Sonjan isot pirskeet lauantaina. Tarkoitus on jopa pyntätä mielen lisäksi ulkomuoto priimakuntoon ja lähteä kunnon päivälliskutsuille. Mahtavaa ryhmäterapiaa meille vieraiden joukossa oleville lukuisille seiskakutosille! Ei tunnu se varsinainen h-hetki toivottavasti sit enää miltään. Mä pesen moisen kriisin kolkyt-nolla.
Sain äsken myös satsin Valtteri-energiaa, kun se tuli vaarin kans fiksaamaan Saara-tädin keittiönlampun kattoon. On se vaan jännä, kuinka samoilla aaltopituuksilla sitä ollaan! Jaksaa naurattaa, toljottaa, miettiä ja vaappua edelleen.
On muuten kaikessa kuluttavuudessaan mielenkiintoista itsereflektoida omaa duunia ja siinä onnistumista. Ja saada pomolta ihan samat arviot kuin mitä itse on mieltä. Toisaalta tollanen oman pään ulkopuolelle kurkottelu olis varmaan pidemmän päälle oiva keino hankkia vähintään kaksisuuntainen huru-akkahäiriö.
Bestis sai tänään mut ajattelemaan itseäni, päätöksiäni ja sitä, oonko mä itsekäs täyspaska näitä katuja tallustellessani. Mutta tässä tilanteessa EI vaan ole malliratkaisua, vaan pelkästään niitä, joissa iso iso elämästä kärsii. Mikä osa on helpoin uhrata? Kertokaa se mulle, kaukosuhteen karikot välttäneet ystävät?
Kaikista eniten merkitystä on kuitenkin kohtalotoverin sanoilla. Siksi nuo tän päiväiset pysäyttivätkin.
Olkaahan ihmisiksi, mä yritän myös.
p.s. Löysin PMMP:n ihmeelliseen maailmaan. Ihan mahtava bändi, kokeilkaa!
torstaina, elokuuta 31, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti